Korkeakoulujen IT-päivien päätöspuheenvuoro 5. marraskuuta 2014. Alku tuttua, uusi materiaali esityksen lopussa.

1. Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä
– ei edes korkeakouluissa
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

2. Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
 Editor of Prentice Hall business books, 1957
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
 Sir Alan Sugar, 2005
 ”Internet romahtaa vuonna 2006”
 prof. Hannu H. Kari, 2004
 “By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
 US Department of Defense, 2006

3. Talouskriisit tulevat ja menevät.
Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

4. Todellisia muutostrendejä
Haasteet Mahdollisuus
Digitalisaatio räjäyttää
tuottavuuden
- Mooren laki alkaa purra
- Useita disruptiivisia
teknologioita yhtä aikaa
- Robotit automatisoivat käsityön
ja maatalouden
- Tekoälyt automatisoivat
henkisen työn
- Esineiden Internet yhdistää
kaiken kokonaisuudeksi
- Maailmantalouden kortit jaetaan
uudelleen
- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi
Ympäristö alkaa käydä kalliiksi
- Luonnonvarojen hinta nousee
- Päästöjen vähentäminen maksaa
- Ilmastonmuutokseen sopeutumien
Ikärakenne kääntää maailman
- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)
- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat
nuoria aikuisia
Globalisaatio verkostoi maailman
- Nousevat taloudet suurvalloiksi
- Kiina palaa maailman keskukseksi
- Työtä teetetään kehittyvissä maissa
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5. Muutostrendit haastavat tutkimuksen ja koulutuksen
Haasteet Mahdollisuus
Teknologia- ja tuotanto-talousosaaminen
- Tekoäly- ja robottiosaaminen
- Algoritminen ajattelu
- Tietojohtaminen
- Tietomassojen hallinta ja
analyysi
- Eri osaamisalueiden yhdistely ja
kokonaisuuksien hallinta
(esim. arkkitehtuuri, rakennus-tekniikka
ja älykäs talotekniikka)
- Toiminnansuunnittelu ja
muutosjohtaminen
- Luovuus ja ennakkoluulottomuus
Ympäristöosaaminen
- Raaka-aine- ja energiatehokkuus
- Bio- ja geenitekniikka
- Yhdyskuntasuunnittelu, liikennetekniikka
Gerontologia, hoivaosaaminen
- Hoivarobotiikka ja -tekniikka
- Käytettävyys ja esteettömyys
- Geriatria, vanhuspsykiatria
Verkostoituminen, kansainvälisyys
- Kielitaito, kulttuurilukutaito
- Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu
- Logistiikka
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. Esimerkiksi tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta
Image: Cyberdyne
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. Digitalisaatio muuttaa kaiken
Media-ala kohtasimurroksen ensimmäisten joukossa...
…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

8. Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.
Image: Lely
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. Mihin tarvitaan ammatti-taitoista
pankkivirkailijaa,
kun rahat nostetaan
automaatista ja laskut
maksetaan verkossa?
Kuka maksaa pankki-virkailijan
verot?
CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. CC 3.0 SA BY Heikki Valve
1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

11. Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan
käytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.
Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu,
kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

12. Muutoksen vauhti ei ole
60 vuodessa ainakaan
www.kasv7i..o4r.g2008
12
Horst Zuse
US Army Photo hidastunut…

13. Digitalisaatio on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → opiskelu → työelämä → eläke
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle
 Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Image: Cimcorp
Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

15. Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
Image: Kuehne + Nagel International AG
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15

16. Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16

17. Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17

18. Image: IBM
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18

19. CC BY SA 3.0 Shritwod
Suomi on digitalisaation alisuoriutuja!
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä
parhaat edellytykset hyödyntää
digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
 Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva
ICT-varustus
 Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19

20. … kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20

21. Aalto-yliopistosta puuttuu
humanistinen tiedekunta!
Esimerkiksi MIT:ssä sellainen on.
Mitä se tarkoittaa, että …

22. Image: Zenrobotics
Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22

23. Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23

24. Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin minkä mediateollisuus on
kokenut runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista
 Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

25. Korkeakoulut ratkaisevia osaamisen luojia
Kunhan se osaaminen vastaa oppijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25

26. Vastareaktioita odotettavissa
 1800-luvun alun kehruukoneet olivat
1. sukupolven teollisuusautomaatiota
 Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin
nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida
 Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita
 Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio
 Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa
kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan
 Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit
 Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvusta
saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym.
joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?
 … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä?
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26

27. Suomi ei pelastu romuttamalla
pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …
… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27

28. Mahdoton ammatinvalinta
 Kolmannes nykyammateista katoaa,
vanhat muuttuvat ja uusia syntyy
 Rekkamanageri
 Lennokkiohjaaja
 Bioinformaatikko
 Geenikorjaaja
 Energiasuunnittelija
 Putkimies
 Koulutus vanhenee nopeasti
 Jatkuva oppiminen
 Kyky toimia tehtävissä, joita ei osaa
 Työn, yrittämisen, opiskelun, vapaan, eläkkeen ym. yhdisteleminen
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28

29. Osaamisen pitkiä kaaria
 Vuonna 1982 julkaistulla
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
 Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
 Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
 Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
 Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
 Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
 Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun
 Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29

30. Ovatko korkeakoulut reaktiivisia vai proaktiivisia?
Tutkimmeko ja koulutammeko Suomen
menneisyyttä vai tulevaisuutta?

31. Kysymys:
Missä tiedekunnassa tehtiin Suomen
ensimmäinen tietokonepelien kulttuuria
käsitellyt opinnäyte?

32. 2030-luvun osaamisen paradigma
 Muurit oppimisen ja elämän väliltä murtuvat
 Työviikossa yksi päivä kouluttajana ja toinen päivä
opiskelijana
 Muurit oppilaitosten ja ympäristön väliltä murtuvat
 Seinät eivät enää rajoita oppimista tiettyyn aikaan ja paikkaan
 Oppilaitos on ennemmin mielentila kuin fyysinen tila
 Muurit opetuksen ja oppimisen väliltä murtuvat
 Oppiminen on yhteisöllistä ilman hierarkiaa
 IC-tekniikan merkitys oppimisessa arkipäiväistyy
 Tekniikkaa ei enää nosteta erikseen esiin sen enempää kuin ovia tai ikkunoita
 Keskitytään tekniikan asemesta sen mahdollistamaan pedagogiikkaan
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32

33. Edes opiskelijat eivät pysy entisellään
 Ritalin ja muut aivodopingaineet tulossa myös Suomeen
 Saksassa jo joka viides opiskelija parantaa suorituskykyään kemiallisesti (kofeiini,
ritalin, amfetamiini) - Urheiluun liittyvillä aloilla joka neljäs
 Opiskelijat verkkoon kytkettyjä kyborgeja
 Pian emme enää vilkuile älypuhelinta, vaan elämme
täydennetyssä todellisuudessa
 Anturit, implantit, älypiilolinssit ym. ovat vasta alkua
 Laitteiden, esim. muisti-implantin sammuttaminen vastaa amputaatiota
 Opiskelijat ovat yhä useammin myös töissä, työttömiä, yrittäjiä
ja/tai eläkkeellä
 Nopeasti muuttuvassa maailmassa opiskelua ei voi koskaan lopettaa
 Työuralla useita ammatteja, siis myös useita tutkintoja
Dietz P., Striegel H., Franke A., Lieb K., Simon P. & Ulrich R. (2013) Randomized Response Estimates for the 12-Month Prevalence of Cognitive-
Enhancing Drug Use in University Students. Pharmacotherapy: The Journal of Human Pharmacology and Drug Therapy. Vol 33,/1, p 44-50.
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33

34. Yhtä aikaa työssä, opiskelemassa, yrittäjä ja eläkkeellä
Lisäksi tietysti esim. sapattivapaat, kuntoutuslomat, luottamustehtävät, vapaaehtoistyö,
työttömyys, …
Opiskelu
Yrittäjä
Perhe(et)
Työelämä
Vapaa
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 34
Ajankäyttö

35. Syöpä
Kirjat
Kolumnisti, blogisti
MB C= Pelit
Luennoija, kouluttaja, opettaja
(KH)(tekn) Valtuutettu (pj)
Tutkija
Soft
Koulu Teekkari DI
Lapsi
ked
TIEKE
TkT
EU
Kirjat
?
Scifi, fantasia, sarjakuva, burleski, sienestys, melonta, valokuvaus
Maria
Ilmari
Kaislaranta
0 10 20 30 40 50 >>

36. Digitaalinen korkeakoulu
 Oppikirjat ovat jo suurelta osin
siirtyneet verkkoon
 Opiskelu on nyt halvempaa kuin koskaan ennen
 Luennot korvautuvat verkostotyöskentelyllä
 Riskinä taantuminen sähköpostikirjekursseiksi
 Jatkuva vertailu maailman huippuopettajiin
 Verkossa voi seurata tieteenalan huippujen luentoja
 Tutkinnot kertovat vain osaamisen vanhentumisesta
 Tutkinto antaa luvan tulla täydennys- ja ajantasauskoulutukseen
 Yrittäjyysosaaminen osaksi perusopintoja
 Suomessa heikosti koulutetut yrittäjät
 Akateemisen osaamisen kaupallista hyödyntämistä arastellaan edelleen
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 36

37. Haasteita korkeakouluille
 Korkeakoulujen ja professuurien
on ansaittava autonomiansa
 Sisältöjen ja toimintatapojen on annettava
edellytykset menestyä tulevaisuuden työ- ja yritysmarkkinoilla
– Esimerkiksi opettajankoulutuksen putoaminen yhteiskunnan digitalisoitumisesta
 Mittareiden ja rahoituksen sitominen akateemisten suoritteiden lisäksi esim.
opiskelijoiden tyytyväisyyteen, työllistymiseen ja perustettujen yritysten määrään
 Onko korkeakoulu lähipalvelu?
 Korkeakoulujen maakuntasarjaa ei ole, on vain maailmancup
 Onko korkeakoulupolitiikka sivistyspolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa vai
aluepolitiikkaa?
 Korkeakoulu ei ole enää elämänura vaan elämänvaihe
 Lisää liikkuvuutta korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan välille!
 Miten akateemisia virkoja täytettäessä huomioidaan muut kuin akateemiset ansiot?
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 37

38. Kolme tehtävää
 Tieteellinen tutkimus
 Avoin tiede haastaa perinteiset
toimintatavat ja kulttuurin
 Tutkimusrahoitus ohjaa yritysyhteistyöhön, jossa usein liikesalaisuuksia
 Mistä tutkijoille ja professoreille aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön?
 Korkein opetus
 Tutkijakoulutuksen ja ammattiin koulutuksen jännite
 Substanssiosaaminen ei takaa pedagogista osaamista saati pedagogista
innovatiivisuutta
 Tutkintojen sisältöjen ja työelämän vaatimusten vastaavuus
 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
 Korkeakoulujen on vastattava yhteiskunnassa kasvavaan tieteenvastaisuuteen
 Mittarit ja rahoitus eivät huomioi osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun
 Korkeakoulujen on määrätietoisesti puolustettava tutkijoiden sananvapautta
6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38

39. Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
30.9.2010 www.kasvi.org 39

40. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40